Kapsäkki kulttuuriblogin esittely

Tervetuloa lukemaan Kapsäkkiä – Pohjanmaan vastuumuseon kulttuuriblogia! Aiemmin paperisena ilmestynyt Kapsäkki toimi Pohjanmaan museoasioiden tiedotuslehtenä, jossa julkaistiin artikkeleita taiteen, luonnontieteen ja historian aloilta. Blogin tarkoitus on jatkaa tiedotuslehden perinnettä ja julkaista artikkeleita, jotka käsittelevät Pohjanmaan paikallista kulttuuria, historiaa, taidetta, rakennettua kulttuuriympäristöä, arkeologiaa ja luontoa. Kirjoittajina on museon henkilökunta, paikallisten kotiseutumuseoiden ja yhdistysten toimijoita, eri alojen asiantuntijoita sekä Pohjanmaan kulttuurista innostuneita ihmisiä, jotka haluavat jakaa tietonsa ja ajatuksensa lukijoiden kanssa. Blogin julkaisut ovat suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi.

Pohjanmaan museo on osa Vaasan kaupungin museoita ja toimii alueellisena vastuumuseona Pohjanmaan maakunnan alueella. Vaasan kaupungin museoihin kuuluvat sen lisäksi Kuntsin modernin taiteen museo, Pohjanmaan museo, Tikanojan taidekoti, Vaasan taidehalli sekä Vanhan Vaasan museo.

Kuvat: Kaj Höglund

Pohjanmaan museo sekä Vanhan Vaasan museo toimivat Vaasan kaupungin historiallisina museoina. Pohjanmaan museo perustettiin vuonna 1895, ja siellä toimii myös luonnontieteellinen osasto. Museon keskeisiä toimialoja ovat kulttuurihistoria, taide ja luonnontiede. Pohjanmaan museo sai oman museorakennuksensa vuonna 1930 ja laajennusosan 1969. Museon keskeisenä kokoelmana on professori, lääkäri, taidekeräilijä ja mesenaatti sekä museonjohtaja Karl Hedmanin (1864-1931) keräämä arvokas taiteesta ja antiikista koostuva Hedmanin kokoelma. Museossa on esillä esineistöä koko entisen Vaasan läänin alueelta.

Vanhan Vaasan museossa voi tutustua Vaasan historiaan ennen vuoden 1852 paloa, joka tuhosi suurimman osan silloisesta Vaasan kaupungista. Museo toimii Vaasan palosta selvinneessä Falanderin talossa (1780-81), jonka rakennutti kauppias Abraham Falander (1746-1815), myöhemmin Wasastjerna.

Taidetta esitellään monipuolisesti Kuntsin modernin taiteen museossa, Tikanojan taidekodissa sekä Vaasan taidehallissa. Kuntsin modernin taiteen museo on saanut nimensä taiteenkeräilijä, konsuli Simo Kuntsin (1913–1984) mukaan, jonka perustaman säätiön taidekokoelmaa pidetään yhtenä merkittävimmistä modernin ja nykytaiteen kokoelmista Suomessa. Museo sijaitsee kaupungin entisessä Tullipakkahuoneessa Sisäsatamassa. Tullipakkahuone kunnostettiin ja museo avattiin helmikuussa 2007. Näyttelytoiminta perustuu vaihtuviin modernin ja nykytaiteen näyttelyihin sekä omia kokoelmia esitteleviin näyttelyihin. Tikanojan taidekoti syntyi vaasalaisen liikemiehen, kauppaneuvos Frithjof Tikanojan (1877-1964) rakkaudesta taiteeseen. Tikanojan taidekoti sijaitsee kauppaneuvos Frithjof Tikanojan entisessä kodissa, jonka hän lahjoitti taidekokoelmineen Vaasan kaupungille 22.12.1951. Taidemuseo avattiin yleisölle 26.12.1951. Tikanojan taidekodin kokoelma käsittää upean ja Suomen oloissa sangen harvinaisen ulkomaisen taiteen kokoelman, jonka pääpaino on ranskalaisessa 1800-luvun ja 1900-luvun alun maalaustaiteessa. Taidekodissa järjestetään kotimaisen ja ulkomaisen vanhan taiteen näyttelyitä, kulttuurihistoriallisia teemanäyttelyitä sekä vaihtuvia näyttelyitä omista kokoelmista.

Vaasan taidehalli aloitti toimintansa vuonna 1966 Vaasan kaupungintalon ensimmäisessä kerroksessa. Vaasan taidehalli on aikaisemmin toiminut palolaitoksen tallina, ja tilat korjattiin moderniksi ja valoisaksi taiteen esittelypaikaksi. Vaasan taidehallissa järjestetään vuosittain vaihtuvia näyttelyitä, jotka esittelevät uusia taidemuotoja tai kokeilevaa taidetta, visuaalisen kulttuurin rajapintoja, muotoilua, arkkitehtuuria sekä ajankohtaisia kulttuurisia ilmiöitä. Taidehallin näyttelyissä pyritään antamaan näyttelyaikaa erityisesti uransa alkupuolella oleville taiteilijoille

Vaasan kaupungin museot toimii alueellisena vastuumuseona Pohjanmaan maakunnan alueella. Alueellisen Vastuumuseotehtäviä ovat toiminta-alueen taidetta sekä kulttuuriympäristöä (kulttuurimaisema, muinaisjäännökset ja rakennusperintö) koskevan toiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja kehittäminen. Vastuumuseo vastaa kulttuuriympäristöön liittyvistä viranomaistehtävistä yhteistyössä Museoviraston kanssa sekä ohjaa toiminta-alueen paikallismuseotoimintaa.

Teerijärvi kotiseutumuseo
Kuva: Kaj Höglund

Alueellisen vastuumuseon kaksikieliseen toimialueeseen kuuluvat Pohjanmaan maakunnan 13 kuntaa. Toimialueella sijaitsee Vaasan kaupungin lisäksi kolme merkittävää valtakunnallisesti arvokasta puukaupunkia: Uusikaarlepyy, Kaskinen ja Kristiinankaupunki. Näiden lisäksi Pietarsaaressa on oma puukaupunginosansa sekä muuta historiallisesti arvokasta kaupunkirakennetta. Nykyisellä toimialueella on yhteensä 94 RKY-aluetta ja 5 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.

Pohjanmaan maakunta rajoittuu lännessä mereen, ja sen seurauksena toimialueella on runsaasti merellistä kulttuuriperintöä, kuten majakoita ja pookeja, majakkayhteisöjä, kalastajakyliä ja merimerkkejä. Myös vedenalaista kulttuuriperintöä, kuten hylkyjä, on runsaasti.  Toimialueella on toistaiseksi Suomen ainoa Unescon luonnonperintökohde, johon kuuluvat olennaisena osana arvokkaat merelliset kulttuuriympäristöt. Toimialueella on vireää kotiseututoimintaa, ja kenties eniten paikallis- ja kotiseutumuseoita (n. 100) Suomessa.

Rakennetun kulttuuriympäristön erityispiirteitä ovat pohjalaistalot sekä rannikon puukaupungit. Koko vanhan Vaasan läänin alueella (nyk. Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat) on säilynyt paljon perinteistä puurakennuskantaa, ja pohjalaistalojen osuus tästä on huomattava. Pohjalaistalo on ilmiönä ainutlaatuinen, ja näitä puolitoista- tai kaksikerroksisia taloja on rakennettu 1700-luvulta aina 1930-luvulle asti.

Kristiinankaupunki
Kuva: Kaj Höglund

Vaasan kaupungin museoiden toiminta, esim. näyttelyt, pedagoginen toiminta ja museon tapahtumat on suunnattu pääosin koko museon toimialueelle. Vastuumuseon alueellinen yksikkö koostuu neljästä toimialasta, joita ovat alueesta (arkeologia, maakunnallinen museotoiminta, rakennettu kulttuuriympäristö ja taidemuseotoiminta). Niiden toiminta on suunnattu koko toimialueelle ja huomioi toimialueen erilaiset tarpeet ja olosuhteet. 

Maakunta-arkeologi vastaa maakunnan arkeologisen kulttuuriperinnön suojelusta yhteistyössä Museoviraston kanssa. Huomattava osa arkeologian alan tehtävistä on maankäyttöä koskevaa hallinnollista arkeologiaa ja viranomaistyötä. Pohjanmaalla maakunta-arkeologi osallistuu mm. kaavoituksen, maarakentamisen ja metsänkäytön ohjaukseen.

Maakuntamuseotutkija ohjaa alueellaan tehtävää paikallismuseotyötä ja edistää alueen museoiden välistä yhteistyötä. Hän neuvoo muun muassa kokoelmien tallentamiseen, luettelointiin, konservointiin ja hoitoon, museorakennusten ja -alueiden hoitoon ja korjaamiseen sekä näyttely- ja yleisötyöhön liittyvissä asioissa. Maakuntamuseotutkija toimii asiantuntijana myös toiminta-alueensa historiaan liittyvissä hankkeissa ja osallistuu kulttuuriympäristöihin liittyvään viranomaistyöhön.

Rakennustutkija antaa lausuntoja mm. rakennuslupahakemuksista ja kaavoituksesta sekä ohjaa, neuvoo ja opastaa historiallisten rakennusten ja kohteiden säilyttävässä korjausrakentamisessa Pohjanmaan alueella. Rakennustutkija neuvoo myös rakennusperinnön korjausavustuksiin liittyvissä asioissa ja valvoo osaltaan Museoviraston ja Suomen Kotiseutuliiton avustusten käyttöä. Lisäksi rakennustutkija on mukana toimialueen erilaisissa kulttuuriympäristöprojekteissa ja tallentaa tietoa kulttuuriympäristöistä.

Aluetaideamanuenssi neuvoo ja antaa Pohjanmaan kunnille, kulttuurilaitoksille ja yhteisöille sekä yksityisihmisille asiantuntija-apua taiteeseen liittyvissä kysymyksissä. Museosta saa apua ja neuvontaa esimerkiksi tiedonhaussa ja tekijänoikeusasioissa. Vastuumuseotehtävään kuuluvat julkinen taide, kuten muistomerkit, patsaat ja muistolaatat. Museo dokumentoi nykytaidetta sekä erilaiset kuvatadetaide ilmiöt Pohjanmaalla. Pohjanmaan museo ylläpitää myös arkistoa näyttelyistä ja alueellisista taiteilijoista.

Otto Malm
Kuva: Pia Timberg

 

Kappsäcken kulturbloggens presentation

Välkommen att läsa Kappsäcken – en kulturblogg från det regionala ansvarsmuseet i landskapet Österbotten! Kappsäcken som tidigare kom ut i pappersform fungerade som informationsblad för museiärenden i Österbotten, i vilket det publicerades artiklar om konst, naturvetenskap och historia. Målet med bloggen är att fortsätta informationsbladstraditionen och publicera artiklar, som behandlar Österbottens lokala kultur, historia, konst, bebyggda kulturmiljö, arkeologi och natur. Bakom texterna står museets personal, aktörer på lokala hembygdsmuseer och föreningar, sakkunniga inom olika områden samt människor som är intresserade av Österbottens kultur och som vill dela sina kunskaper och tankar med läsarna. Artiklarna i bloggen är på finska, svenska och engelska.

Österbottens museum är en del av Vasa stads museer och fungerar som det regionala ansvarsmuseet i landskapet Österbotten. Därtill hör Kuntsis museum för modern konst, Österbottens museum, Tikanojas konsthem, Vasa konsthall och Gamla Vasa museum till Vasa stads museer.

Bilder: Kaj Höglund

Österbottens museum och Gamla Vasa museum verkar som Vasa stads historiska museer. Österbottens museum grundades år 1895, och där finns även en naturvetenskaplig avdelning. Museets centrala verksamhetsområden är kulturhistoria, konst och naturvetenskap. Österbottens museum fick sin egen museibyggnad år 1930 och en utvidgningsdel 1969. Museets centrala samling är Hedmans samling som består av konst och antikviteter. Den har samlats av professorn, läkaren, konstsamlaren, mecenaten och museidirektören Karl Hedman (1864–1931). I museet visas artefakter från hela området av det tidigare Vasa län.

I Gamla Vasa museum kan man bekanta sig med Vasas historia före branden år 1852 som förstörde största delen av den dåvarande staden Vasa. Museet verkar i Falanders hus (1780–81) som klarade sig i branden och som köpmannen Abraham Falander (1746–1815), senare Wasastjerna, lät bygga.

I Kuntsis museum för modern konst, Tikanojas konsthem och Vasa konsthall visas mångsidig konst. Kuntsis museum för modern konst har fått namn efter konstsamlaren, konsuln Simo Kuntsi (1913–1984). Konstsamlingen som tillhör stiftelsen han grundade anses vara en av de mest betydande samlingarna av modern och nutida konst i Finland. Museet finns i stadens tidigare Tullpackhus, i Inre hamnen. Tullpackhuset upprustades och museet öppnades i februari 2007. Utställningsverksamheten baserar sig på växlande utställningar med modern och samtida konst samt på utställningar som presenterar de egna samlingarna. Tikanojas konsthem föddes ur en handelsman i Vasa, kommerserådet Frithjof Tikanojas (1877–1964) kärlek till konsten. Tikanojas konsthem finns i kommerserådet Frithjof Tikanojas gamla hus, som han med sin konstsamling donerade till Vasa stad 22.12.1951. Konstmuseet öppnades för allmänheten 26.12.1951. Tikanojas konsthems samling innehåller en fantastisk och för finländska förhållanden ganska sällsynt samling av utländsk konst, vars tonvikt ligger på franskt måleri från 1800-talet och början av 1900-talet. I konsthemmet ordnas utställningar med äldre inhemsk och utländsk konst, kulturhistoriska temautställningar samt växlande utställningar med verk ur de egna samlingarna.

Vasa konsthall inledde sin verksamhet år 1966 i första våningen av Vasa stadshus. Lokalen utrymmet har tidigare verkat som stall för brandkåren, och utrymmena restaurerades till en modern och ljus förevisningsplats för konsten. I Vasa konsthall ordnas årligen växlande utställningar som presenterar nya konstformer eller experimenterande konst, den visuella konstens gränssnitt, formgivning, arkitektur samt aktuella kulturfenomen. I konsthallens utställningar strävar man efter att ge utställningstid i synnerhet åt konstnärer i ett tidigt skede av deras karriärer.

Vasa stads museer fungerar som det regionala ansvarsmuseet i landskapet Österbotten. Ett regionalt ansvarsmuseum har som uppgift att planera, genomföra och utveckla verksamhet som gäller verksamhetsområdets konst samt kulturmiljö (kulturlandskap, fornminnen och byggnadsarv). Ett ansvarsmuseum ansvarar i samarbete med Museiverket för myndighetsuppgifter i anknytning till kulturmiljön samt styr verksamheten vid lokala museer i verksamhetsområdet.

Terjärv hembygdsgård
Bild: Kaj Höglund

Till det regionala ansvarsmuseets tvåspråkiga verksamhetsområde hör 13 kommuner i landskapet Österbotten. I verksamhetsområdet ligger utöver Vasa stad tre trästäder som är nationellt betydande och värdefulla: Nykarleby, Kaskö och Kristinestad. Utöver dessa har Jakobstad sin egen trästadsdel och annan historiskt värdefull stadsstruktur. I det nuvarande verksamhetsområdet finns sammanlagt 94 RKY-områden och 5 nationellt värdefulla landskapsområden.

Landskapet Österbotten gränsar i väst till havet, och till följd av det finns det rikligt med marint kulturarv, så som fyrar och båkar, fyrsamhällen, fiskarbyar och sjömärken i verksamhetsområdet. Där finns även mycket undervattenskulturarv, såsom vrak. I verksamhetsområdet ligger Finlands tills vidare enda naturarv på Unescos världsarvslista, till vilket som en väsentlig del hör de värdefulla, marina kulturmiljöerna. Verksamhetsområdet har en livlig hembygdsverksamhet, och där finns kanske flest (ca 100 st.) lokala och hembygdsmuseer i Finland.

Särdrag för en bebyggd kulturmiljö är österbottniska hus och trästäder vid kusten. I hela det området som tidigare var Vasa län (nuvarande landskapen Österbotten, Södra Österbotten och Mellersta Österbotten) har många traditionella träbyggnader bevarats, och österbottniska hus utgör en betydande del av dessa. Ett österbottniskt hus är som fenomen unikt, och sådana hus med en och en halv eller två våningar har byggts från 1700-talet ända till 1930-talet.

Kristinestad
Bild: Kaj Höglund

Verksamheten, t.ex. utställningar, pedagogisk verksamhet och evenemang, i Vasa stads museer är mest inriktad på museets hela verksamhetsområde. Ansvarsmuseets regionala enhet består av fyra verksamhetsområden som är arkeologi, landskapsmuseiverksamhet, bebyggd kulturmiljö och konstmuseiverksamhet. Deras verksamhet är riktad till hela verksamhetsområdet och beaktar verksamhetsområdets olika behov och förhållanden.

Landskapsarkeologen svarar för skyddet av det arkeologiska kulturarvet i landskapet i samarbete med Museiverket. En stor del av uppgifterna inom arkeologin är myndighetsarbete samt administrativ arkeologi avseende markanvändning. I Österbotten deltar landskapsarkeologen i bl.a. styrningen av planläggning, markbyggnad och skogsanvändning.

Landskapsmuseiforskaren leder det lokalmuseiarbete som görs i regionen och främjar samarbetet mellan museerna i regionen. Hen ger råd i frågor som gäller bland annat bevarande, katalogisering, konservering och skötsel av samlingar, skötsel och restaurering av museibyggnader och -områden samt utställnings- och publikarbete. Landskapsmuseiforskaren är också verksam som sakkunnig i projekt som ansluter sig till historien på hens verksamhetsområde och deltar i det myndighetsarbete som hänför sig till kulturmiljöerna.

Landskapsmuseets byggnadsforskare ger utlåtanden om bl.a. bygglovsansökningar och planläggning, och instruerar, ger råd och vägleder vid det restaureringsbyggande som görs för att bevara historiska byggnader och mål. Byggnadsforskaren ger också råd i ärenden som gäller restaureringsbidrag för byggnadsarvet och övervakar för sin del användningen av Museiverkets och Finlands hembygdsförbunds bidrag. Dessutom deltar byggnadsforskaren i verksamhetsområdets olika kulturmiljöprojekt och bevarar information om kulturmiljöerna.

Den regionala konstamanuensen ger råd och sakkunnighjälp till Österbottens kommuner, kulturinstitutioner och sammanslutningar samt enskilda personer i frågor som gäller konst. Av museet får man hjälp och rådgivning i t.ex. informationssökning och upphovsrättsärenden. Till uppgiften som ansvarsmuseum hör offentlig konst, som t.ex. minnesmärken, statyer och minnesplattor. Museet dokumenterar modern konst och olika bildkonstfenomen i Österbotten. Österbottens museum upprätthåller även ett arkiv med artiklar om utställningar och regionala konstnärer. 

Otto Malm
Bild: Pia Timberg