perjantai 16. syyskuuta 2022

Palanen Firenzeä Pohjanmaalla - Pohjanmaan museo ja sen pronssiovet

Vaasassa oli rakenteilla uusi museo 1920-luvun lopulla. Sen arkkitehdiksi valittiin kilpailun jälkeen Eino Forsman. Hän piirsi museotalon uusklassistiseen tyyliin ja torni sekä pronssiovet antavat museolle italialaisen leiman.

Tammikuussa 1928 Emil Wikström sai tilauksen suuriin reliefein koristeltuihin pronssioviin, jotka tulisivat rakenteilla olevaan Pohjanmaan museoon. Tilauksen hän sai suoraan ystävältään, vaasalaiselta taiteenkerääjältä ja lahjoittajalta, lääkäri Karl Hedmanilta. Museonjohtaja Hedman oli Pohjanmaan museon kantava voima, joka vastasi viime kädessä taiteilijan valinnasta ja museorakennukseen tulevien ovien kuvaohjelmasta.

Vaasan sokeritehtaan taiderahasto rahoitti ovien hankinnan sekä Henry Erikssonin lasimaalauksen museon muistohalliin. Pohjanmaan historiasta kertovien ovien kymmenen kuvakentän ohjelma alkaa viikinkien tulosta ja päättyy Vaasan paloon 1852. Vaasan palosta on tänä kesänä (2022) kulunut 170 vuotta.

Kuva: Pohjanmaan museo
Kuva: Pohjanmaan museo


Mutta miten Italia ja keskiajalla elänyt Lorenzo Ghiberti liittyvät Pohjanmaan museon oviin? Lähtökohta museon oville oli renessanssimestari Lorenzo Ghibertin taituroimat Firenzen kastekirkon, Battistero di San Giovannin pronssiovet, Porta del Paradiso (Paratiisin ovet) 1400-luvun alusta. Esillä kastekirkossa ovat taidokkaat kopiot ja alkuperäisiä säilytetään Museo dell'Opera del Duomossa

Museon pronssiovet paljastettiin museon vihkiäistilaisuudessa 1.7.1930. Vihkiäisiin osallistui tasavallan presidentti K.J. Relander. Pohjanmaan museon alkuperäinen sisäänkäynti, kuvanveistäjä Emil Wikströmin tekemät pronssiovet sekä niitä ympäröivät kivirakenteet puhdistettiin ja konservoitiin elokuussa konservaattori Lasse Mattilan johdolla 2014.

Pohjanmaan museon ovet ovat hieno osoitus läheisten ystävien Karl Hedmanin ja Emil Wikströmin unelmasta rakentaa Pohjanmaan rannikolle palanen Firenzeä, jossa Arno-joen sillat ja rannat olisivat sijoittuneet viereiselle kaupunginlahdelle. Ehkä ajatus ei olekaan niin kaukaa haettu tai hassumpi, nyt kun kaupungin rantoja kohennetaan.

Kannattaa käydä tutustumassa tähän nyt hieman sivussa olevaan, palaseen Firenzeä ja Italiaa seuraavalla museovierailulla tai vaikkapa vain iltakävelyllä.

Pohjanmaan museon pronssiovien reliefien sisältö:

Oven kahden ylimmän kuvan aiheet ovat islantilaisen Snorren saduista. Kuvissa nähdään kuningas Agne laivueineen saapuvan Suomeen ja vievän mukanansa paluumatkalle molemmat päällikkö Frosten lapset, Skjalvin ja Logen.

Toinen korkokuvapari kuvaa Korsholman linnanpäällikköä Eerikki Pukea lähtemässä sotajoukkoineen tukemaan Engelbrektiä vuonna 1434 sekä Pohjanmaan talonpoikia valittamassa olosuhteistaan Kaarle Herttualle 1597.

Kolmannen rivin reliefeissä nähdään, kun talonpoikaisjoukko taistelee käskynhaltija Flemingin huoveja vastaan Nuijasodassa Santavuoren kentällä vuonna 1597 sekä historioitsija Johannes Messeniuksen maanpaossa Kajaanin linnan edustalla.

Neljännessä rivissä reliefiparit kuvaavat Pietari Brahea saapumassa Vaasan kaupunginportin edustalle (1648) sekä Napuen taistelua vuonna 1714.

Alimpana nähdään Vaasan hovioikeuden vihkiäisten juhlakulkue, jossa hovioikeuden virkamiehet ja presidentti Arvid Kurck palaavat jumalanpalveluksesta vuonna 1776 sekä Vanhan Vaasan suuresta palosta 1852, jolloin miltei koko kaupunki paloi poroksi.

Kullatut pronssiset ovet 1422, Lorenzo Ghiberti
Florence/Firenze
Kuva: Wikipedia

Pohjanmaan museon pronssiovet
Kuva: Pohjanmaan museo















Kirjoittaja:

Kaj Höglund

Pohjanmaan museon maakuntamuseotutkija

 

Public Art in Rural Areas

    Within these writing thoughts of mine, I aim at a quick overall look at the Public Art topic with more specific attention towards its ...