perjantai 11. helmikuuta 2022

Kapsäkki kulttuuriblogin esittely

Tervetuloa lukemaan Kapsäkkiä – Pohjanmaan vastuumuseon kulttuuriblogia! Aiemmin paperisena ilmestynyt Kapsäkki toimi Pohjanmaan museoasioiden tiedotuslehtenä, jossa julkaistiin artikkeleita taiteen, luonnontieteen ja historian aloilta. Blogin tarkoitus on jatkaa tiedotuslehden perinnettä ja julkaista artikkeleita, jotka käsittelevät Pohjanmaan paikallista kulttuuria, historiaa, taidetta, rakennettua kulttuuriympäristöä, arkeologiaa ja luontoa. Kirjoittajina on museon henkilökunta, paikallisten kotiseutumuseoiden ja yhdistysten toimijoita, eri alojen asiantuntijoita sekä Pohjanmaan kulttuurista innostuneita ihmisiä, jotka haluavat jakaa tietonsa ja ajatuksensa lukijoiden kanssa. Blogin julkaisut ovat suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi.

Pohjanmaan museo on osa Vaasan kaupungin museoita ja toimii alueellisena vastuumuseona Pohjanmaan maakunnan alueella. Vaasan kaupungin museoihin kuuluvat sen lisäksi Kuntsin modernin taiteen museo, Pohjanmaan museo, Tikanojan taidekoti, Vaasan taidehalli sekä Vanhan Vaasan museo.

Kuvat: Kaj Höglund

Pohjanmaan museo sekä Vanhan Vaasan museo toimivat Vaasan kaupungin historiallisina museoina. Pohjanmaan museo perustettiin vuonna 1895, ja siellä toimii myös luonnontieteellinen osasto. Museon keskeisiä toimialoja ovat kulttuurihistoria, taide ja luonnontiede. Pohjanmaan museo sai oman museorakennuksensa vuonna 1930 ja laajennusosan 1969. Museon keskeisenä kokoelmana on professori, lääkäri, taidekeräilijä ja mesenaatti sekä museonjohtaja Karl Hedmanin (1864-1931) keräämä arvokas taiteesta ja antiikista koostuva Hedmanin kokoelma. Museossa on esillä esineistöä koko entisen Vaasan läänin alueelta.

Vanhan Vaasan museossa voi tutustua Vaasan historiaan ennen vuoden 1852 paloa, joka tuhosi suurimman osan silloisesta Vaasan kaupungista. Museo toimii Vaasan palosta selvinneessä Falanderin talossa (1780-81), jonka rakennutti kauppias Abraham Falander (1746-1815), myöhemmin Wasastjerna.

Taidetta esitellään monipuolisesti Kuntsin modernin taiteen museossa, Tikanojan taidekodissa sekä Vaasan taidehallissa. Kuntsin modernin taiteen museo on saanut nimensä taiteenkeräilijä, konsuli Simo Kuntsin (1913–1984) mukaan, jonka perustaman säätiön taidekokoelmaa pidetään yhtenä merkittävimmistä modernin ja nykytaiteen kokoelmista Suomessa. Museo sijaitsee kaupungin entisessä Tullipakkahuoneessa Sisäsatamassa. Tullipakkahuone kunnostettiin ja museo avattiin helmikuussa 2007. Näyttelytoiminta perustuu vaihtuviin modernin ja nykytaiteen näyttelyihin sekä omia kokoelmia esitteleviin näyttelyihin. Tikanojan taidekoti syntyi vaasalaisen liikemiehen, kauppaneuvos Frithjof Tikanojan (1877-1964) rakkaudesta taiteeseen. Tikanojan taidekoti sijaitsee kauppaneuvos Frithjof Tikanojan entisessä kodissa, jonka hän lahjoitti taidekokoelmineen Vaasan kaupungille 22.12.1951. Taidemuseo avattiin yleisölle 26.12.1951. Tikanojan taidekodin kokoelma käsittää upean ja Suomen oloissa sangen harvinaisen ulkomaisen taiteen kokoelman, jonka pääpaino on ranskalaisessa 1800-luvun ja 1900-luvun alun maalaustaiteessa. Taidekodissa järjestetään kotimaisen ja ulkomaisen vanhan taiteen näyttelyitä, kulttuurihistoriallisia teemanäyttelyitä sekä vaihtuvia näyttelyitä omista kokoelmista.

Vaasan taidehalli aloitti toimintansa vuonna 1966 Vaasan kaupungintalon ensimmäisessä kerroksessa. Vaasan taidehalli on aikaisemmin toiminut palolaitoksen tallina, ja tilat korjattiin moderniksi ja valoisaksi taiteen esittelypaikaksi. Vaasan taidehallissa järjestetään vuosittain vaihtuvia näyttelyitä, jotka esittelevät uusia taidemuotoja tai kokeilevaa taidetta, visuaalisen kulttuurin rajapintoja, muotoilua, arkkitehtuuria sekä ajankohtaisia kulttuurisia ilmiöitä. Taidehallin näyttelyissä pyritään antamaan näyttelyaikaa erityisesti uransa alkupuolella oleville taiteilijoille

Vaasan kaupungin museot toimii alueellisena vastuumuseona Pohjanmaan maakunnan alueella. Alueellisen Vastuumuseotehtäviä ovat toiminta-alueen taidetta sekä kulttuuriympäristöä (kulttuurimaisema, muinaisjäännökset ja rakennusperintö) koskevan toiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja kehittäminen. Vastuumuseo vastaa kulttuuriympäristöön liittyvistä viranomaistehtävistä yhteistyössä Museoviraston kanssa sekä ohjaa toiminta-alueen paikallismuseotoimintaa.

Teerijärvi kotiseutumuseo
Kuva: Kaj Höglund

Alueellisen vastuumuseon kaksikieliseen toimialueeseen kuuluvat Pohjanmaan maakunnan 13 kuntaa. Toimialueella sijaitsee Vaasan kaupungin lisäksi kolme merkittävää valtakunnallisesti arvokasta puukaupunkia: Uusikaarlepyy, Kaskinen ja Kristiinankaupunki. Näiden lisäksi Pietarsaaressa on oma puukaupunginosansa sekä muuta historiallisesti arvokasta kaupunkirakennetta. Nykyisellä toimialueella on yhteensä 94 RKY-aluetta ja 5 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.

Pohjanmaan maakunta rajoittuu lännessä mereen, ja sen seurauksena toimialueella on runsaasti merellistä kulttuuriperintöä, kuten majakoita ja pookeja, majakkayhteisöjä, kalastajakyliä ja merimerkkejä. Myös vedenalaista kulttuuriperintöä, kuten hylkyjä, on runsaasti.  Toimialueella on toistaiseksi Suomen ainoa Unescon luonnonperintökohde, johon kuuluvat olennaisena osana arvokkaat merelliset kulttuuriympäristöt. Toimialueella on vireää kotiseututoimintaa, ja kenties eniten paikallis- ja kotiseutumuseoita (n. 100) Suomessa.

Rakennetun kulttuuriympäristön erityispiirteitä ovat pohjalaistalot sekä rannikon puukaupungit. Koko vanhan Vaasan läänin alueella (nyk. Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat) on säilynyt paljon perinteistä puurakennuskantaa, ja pohjalaistalojen osuus tästä on huomattava. Pohjalaistalo on ilmiönä ainutlaatuinen, ja näitä puolitoista- tai kaksikerroksisia taloja on rakennettu 1700-luvulta aina 1930-luvulle asti.

Kristiinankaupunki
Kuva: Kaj Höglund

Vaasan kaupungin museoiden toiminta, esim. näyttelyt, pedagoginen toiminta ja museon tapahtumat on suunnattu pääosin koko museon toimialueelle. Vastuumuseon alueellinen yksikkö koostuu neljästä toimialasta, joita ovat alueesta (arkeologia, maakunnallinen museotoiminta, rakennettu kulttuuriympäristö ja taidemuseotoiminta). Niiden toiminta on suunnattu koko toimialueelle ja huomioi toimialueen erilaiset tarpeet ja olosuhteet. 

Maakunta-arkeologi vastaa maakunnan arkeologisen kulttuuriperinnön suojelusta yhteistyössä Museoviraston kanssa. Huomattava osa arkeologian alan tehtävistä on maankäyttöä koskevaa hallinnollista arkeologiaa ja viranomaistyötä. Pohjanmaalla maakunta-arkeologi osallistuu mm. kaavoituksen, maarakentamisen ja metsänkäytön ohjaukseen.

Maakuntamuseotutkija ohjaa alueellaan tehtävää paikallismuseotyötä ja edistää alueen museoiden välistä yhteistyötä. Hän neuvoo muun muassa kokoelmien tallentamiseen, luettelointiin, konservointiin ja hoitoon, museorakennusten ja -alueiden hoitoon ja korjaamiseen sekä näyttely- ja yleisötyöhön liittyvissä asioissa. Maakuntamuseotutkija toimii asiantuntijana myös toiminta-alueensa historiaan liittyvissä hankkeissa ja osallistuu kulttuuriympäristöihin liittyvään viranomaistyöhön.

Rakennustutkija antaa lausuntoja mm. rakennuslupahakemuksista ja kaavoituksesta sekä ohjaa, neuvoo ja opastaa historiallisten rakennusten ja kohteiden säilyttävässä korjausrakentamisessa Pohjanmaan alueella. Rakennustutkija neuvoo myös rakennusperinnön korjausavustuksiin liittyvissä asioissa ja valvoo osaltaan Museoviraston ja Suomen Kotiseutuliiton avustusten käyttöä. Lisäksi rakennustutkija on mukana toimialueen erilaisissa kulttuuriympäristöprojekteissa ja tallentaa tietoa kulttuuriympäristöistä.

Aluetaideamanuenssi neuvoo ja antaa Pohjanmaan kunnille, kulttuurilaitoksille ja yhteisöille sekä yksityisihmisille asiantuntija-apua taiteeseen liittyvissä kysymyksissä. Museosta saa apua ja neuvontaa esimerkiksi tiedonhaussa ja tekijänoikeusasioissa. Vastuumuseotehtävään kuuluvat julkinen taide, kuten muistomerkit, patsaat ja muistolaatat. Museo dokumentoi nykytaidetta sekä erilaiset kuvatadetaide ilmiöt Pohjanmaalla. Pohjanmaan museo ylläpitää myös arkistoa näyttelyistä ja alueellisista taiteilijoista.

Otto Malm
Kuva: Pia Timberg


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Portaat Falanderin eli Wasastjernan taloon

Wasastjernan talon portaikko 1900-luvun alussa. Pohjanmaan museon arkisto. Kun portaikko taloon on rakennettu lähes 250 vuotta sitten, voi y...